Vaihdosta

Omakuva

Maalauksesta

Kankaat

Maalaus ei ole vahvuuteni eikä minulla ole kokemusta öljyistä sitten Hyrian ensimmäisen jakson. Silloin suurin osa energiasta kului tarvikkeiden hankintaan ja orientoitumiseen. Tällä kertaa olin valmis ja varustautunut kunnon välineillä. Alku oli hieman hapuilua, mutta opin sentään ainakin sekoittamaan värejä paletilla ja ohentamaan tärpätillä asianmukaisesti. Koko öljymaalaamisen työprosessi tuli paljon tutummaksi ja vähemmän pelottavaksi. Kerrostamisen ja pohjamaalauksen tärkeys raottivat tärkeyttään. 

Palikat

Maalaustuntien tahti yllätti meidät. Aikaa yhden maalauksen tekemiseen oli noin 3 kertaa eli noin 8 tuntia. Kuulin eräältä opiskelijalta hetki sitten, että opettaja oli päättänyt kokeilla nopeampaa työtahtia, sillä jossain loppu/pääsykokeessa olisi hyvin vähän aikaa maalata muotokuva. Tämä osui huonosti yhteen sen kanssa, että Latvian erinäköiset vapaapäivät (joista meille ei kerrottu etukäteen) osuivat ainakin neljän maalaustunnin kohdalle. 

En tiedä olisinko lähtenyt mallin hommiin jos olisin tiennyt tuntien vähyyden. Mallina toimin kolme istuntoa ja yhden kerran olin sairaana. Joka tapauksessa mallina olo oli mukava kokemus.

Babyboi

Koin, että meidän tulisi maalata enemmän ja halusin maalata jotain muutakin kuin opettajan osoittamia asetelmia, joten tein yllä näkyvän kokeellisen maalauksen asunnollamme. Siinä on öljymaalia, lyijykynää, hiiltä ja tussia. Mielestäni se kärsi hieman siitä, että tässä vaiheessa tajusimme ettei olisi aikaa maalata paksusti tai monia kerroksia.

Piirustuksesta 

Piirtäminen oli yksi lempiaineistani. Piinaavaa, mutta palkitsevaa sillä näin oma kehitykseni oli huomattava. Vaikka Hyriassa on ollut pari kurssia, ei niillä ole pystynyt perehtymään havainnointiin ja tekniikkaan tässä määrin. Kielimuurin, tulkkauksien toistolla ja tekemisellä vähitellen tajusin omaa kauttani mitä opettaja koitti minulle viestiä.  

Parin ensimmäisen piirroksen kanssa en ollut vielä oivaltanut varjostustekniikkaa ja tarkkaavaisuuteni kärsi kärsimättömyydestäni. Myös kolmiuloitteinen blokkaaminen vaati harjoittelua enkä ole kerinnyt oppimaan sitä kunnolla tähänkään mennessä, mutta työskenteleminen 3D-mallinnuksen parissa on auttanut senkin kanssa.

Opin vähitellen varjostamaan varovaisemmin ja käyttämään kynien kovuuseroja hyödykseni. Myös oppilaiden käyttämä mattopuukkoteroitustekniikka osoittautui hyödylliseksi. Sen ansiosta kynää ei tarvitse teroittaa lähes koskaan plus kynää voi pitää jyrkemmässä kulmassa ja varjostaa vaikkapa terän syrjällä.

Vauvaa piirtäessäni pääsin todella kokeilemaan osaamiseni rajoja kun pystyin hyödyntämään uusia oivalluksiani ja olin saanut valita itselleni mieleisen ja motivoivan kohteen.

Tämä oppiaine opetti minulle ennen kaikkea tarkkaavaa havainnointia ja tietoista työskentelyä. 

Maanantaisin pitkän päivän päätteeksi oli myös elävän mallin piirustusta. Isoon saliin kannatti mennä ajoissa, sillä lattiapaikat loppuivat hyvin nopeasti. Asennot kestivät noin kymmenisen minuuttia kerrallaan. Nämä kerrat jäivät valitettavan vähiin, sillä usein uupumus tai nälkä vei meistä voiton. Pariin kertaan kun menimme paikalle ei elävää mallia ollutkaan tarjolla. Elävän mallin piirtäminen oli kuitenkin hyvää harjoitusta silmälle.

Kuvanveistosta 

Odotin innolla kuvanveistoa. Tunnit alkoivat Belgialaisten vaihto-oppilaiden kanssa ja ensimmäiseksi jokainen sai kokeilla steriinitekniikkaa. Sormia dipattiin kuumassa sulassa steariinissa useaan otteeseen niin, että muodostui muotti, johon kaadettiin sitten kipsiä. Steariinimuotti sulatettiin pois ja jäljelle jäi erittäin yksityiskohtainen kipsivalu. Tämä oli minulle uusi ja mielenkiintoinen tekniikka. Siitä voisi kehittää jonkinlaisen uuden uudenvuoden rituaalin. Tai tehdä tulevaisuudessa oman lapsen kädestä vuosittain kehittyvän valun kasvun seuraamiseksi. 

Olin hieman pettynyt kun seuraavalla kerralla tehtävänämme oli ainoastaan valaa valmiiseen kolmiosaiseen  huulikipsimuottiin perus kipsivalu. 

 Kuvanveistonopettaja ei ollut tietoinen, että minä ja Olli jäisimme pidemmäksi aikaa kuin Belgialaiset, eikä hänellä ollut kehitellyt mitään ideoita myöhempiä kertoja varten.

Olin kysellyt viime kerralla tehdäänkö koulussa myös pronssivaluja ja se oli kuulemma mahdollista, joten kysyin asiasta opettajalta ja sovimme asiasta. Hyriassa kun ei ole pronssinvalamismahdollisuutta olisi hyvä paikka oppia yksi tärkeä kuvanveiston osa-alue.

Olin harmissani tylsistä kipsihuulista kunnes sain loistavan idean sen elävöittämiseksi. Matkallamme kouluun on pitkä hylätyn työmaa-alueen ympäröivä peltiaita, joka on täynnä tageja ja graffiteja joita katselemme joka päivä matkallamme kouluun ja palatessamme kämpille. Idea oli siis siirtää tuon aidan kuvitukset kipsihuuliin ja patinoida se tyylikkäästi. Olen tulokseen erittäin tyytyväinen ja haluaisin toteuttaa jotain samankaltaista tulevaisuudessa omissa töissäni. Samalla sain luotua alunperin itselleni merkityksettömästä kipsimöykystä itselleni jotain merkittävää. Pidän kipsin, klassisen ja graffitin yhdistelmästä. 

Pronssiveistoksen tekeminen alusta loppuun olikin aivan uusi ja kiinnostava prosessi. Ensimmäinen idea pääkallosta tuli Ollilta. Innostuin ideasta heti, koska olin viimeaikoina pyöritellyt mielessäni vanitas symboliikkaa ja sitä, että haluaisin itselleni jonkin pääkallorelikin muistuttamaan elämän kiertokulusta. Sen lisäksi se olisi hyvää anatomiaharjoitusta. Mallina käytimme synteettistä, sekä aitoa ihmisen pääkalloa. Muovailin kalloa niin, että peukaloni oli sen aivokopassa. Olimme pyörähtäneet Riikan vanhassa kaupungissa eräässä tupakkakaupassa ja siitä mieleeni tuli idea, että kallo voisi toimia samalla myös jonain käytännöllisempänäkin esineenä, eli piippuna. 

Nyt pronssin työstön perusasiat ovat hallussa ja olen siitä erittäin tyytyväinen. 

3D-Mallinnus & -animaatio

Ensimmäisellä tunnilla opettaja kyseli meiltä mitä haluaisimme 3D:n parissa tehdä. Haluammeko keskittyä mallintamiseen vai haluammeko myös animoida. Innostuimme tietenkin ja tottakai halusimme tehdä kaiken. Tämä osoittautuikin paljon paljon suuremmaksi projektiksi kuin luulimme. Pronssivaluun keskittymisen lisäksi tämä projekti on vaatinut meiltä paljon oma-aloitteisia työpäiviä, uurastusta ja jatkuvaa uuden kanssa kamppailua.

Olen aikaisemmin pyörinyt vähän 3D työskentelyn reunoilla ja tarkkaillen sitä ilman, että olen itse varsinaisesti tehnyt mitään, joten olin erittäin kiinnostunut tästä projektista heti alussa. Kokemukseni tietokoneiden ja eri ohjelmien kanssa auttoi minua oppimaan melko nopeasti Mayan käyttöliittymän. Eniten haastetta aiheutti se, että vaiheita on monta ja jokainen niistä on aivan oma juttunsa ja johon on omat työkalut jotka toimivat eri tavoin. Vielä tätäkin kirjoittaessani on muutama uusi vaihe jäljellä.

Tehdyt vaiheet:

Hahmon suunnittelu

Kohtauksen suunnittelu

Teknisten piirustusten tekeminen useasta suunnasta

Kohtauksen animointi MotionCapture pistepuvussa

Hahmon mallintaminen

Ympöristön ja esineiden mallintaminen

 UV-tekstuurikarttojen leikkaaminen 

Tekstuurien liittäminen photoshopilla UV-karttoihin 

Rigging, eli liikettä määrittelevän  luurangon asettaminen hahmoon

Skin Weight Painting, eli hahmon "ihon" liikkeen määrittäminen sen niveliä taitettaessa 

MotionCapture animaation liittäminen hahmoon

Jäljellä olevia vaiheita:

Hahmon animaation korjaus ja hienosäätö

Esineiden animointi

Valojen lisääminen

Tekstuurien materiaalien määrittely

Teoksen lataaminen SketchFab.com sivulle

En tiedä ehdinkö tekemään kaikkia vaiheita ennen Suomeen palaamista, mutta yritän parhaani. 3D-työskentely on ollut todella omaa juttuani ja se on saanut minut harkitsemaan jonkinlaista kouluttautumista 3D:n  parissa.

Valokuvauksesta

No, olemme me saaneet käydä seuraamassa märkälevytekniikan kuvaussessiota, mutta muutoin opettaja on ollut niin kiireinen lopputöiden kanssa, ettei hänellä ole ollut meille aikaa. Hyvällä tuurilla saamme kuitenkin kuvattua jotain märkälevyille ensiviikon alussa. Tekniikka on kyllä mielenkiintoinen ja olisi mahtavaa päästä koettamaan sitä.

Vaihdosta

Koska Riika eroaa muista vaihtopaikoista siten, että meidän tuli osallistua useille eri kursseille samanaikaisesti, siinä missä muissa paikoissa toteutettiin jokin projekti. Se on aiheuttanut paljon epävarmuutta teemmekö nyt tarpeeksi ja pitäisikö meidän siltikin tehdä jokin "varsinainen" teos. Meille ei myöskään osoitettu minkäänlaisia kotitehtäviä. Aikaisemmista Latvian blogeista meillä oli käsitys paljon raadollisemmasta työskentelystä. En tiedä olisiko meillä ollutkaan sellaiseen voimavaroja. Suorittamisen sijaan olemme keskittyneet harjoittelemaan ja oppimaan kaikkea uutta mitä koululla on ollut tarjota. Kuten pronssivalu ja 3D. Niiden tiimoilta olemme sopineet lukujärjestyksen ulkopuolelta monia työkertoja. Tietenkin blogin kirjoittaminenkin on ollut melkoinen urakka. 

Jossain vaiheessa huomasimme, että meille oli määrätty myös suoritettavaksi yksi kurssi ItsLearningin kautta mikä  meidän täytyi suorittaa. 

Samalla olen kuratoinut kotipaikkakunnallani pidettävää näyttelyä jossa on Hyrian aikana  tekemiäni taideteoksia.

9 viikkoa ulkomailla on ollut yllättävän raskas taival. Ensimmäiset viikot menivät kaikkien uusien asioiden ja toimintatapojen omaksumiseen. Puhumattakaan siitä sairaalarumbasta johon jouduin angiinan vuoksi. Myös jatkuva seurassa olo yhteisen huoneen jakamisen kanssa on ollut paikoin raskasta. Onneksemme vanhempamme ja tyttöystävämme antoivat meille vierailuillaan lomaa myös toisistamme.

Mutta tässä olen listannut vasta vaihdon haastavat asiat. Se  on ehdottomasti antanut myös paljon enemmänkin  kuin kehittymistä taiteilun kanssa. Olemme viettäneet yhdessä monia seikkailuntäyteisiä retkiä kaupungin eri osissa ja nähneet luonnon puhkeavan kukkaan. Kohdanneet monia hienoja ihmisiä ja jakaneet ajatuksia. 

Samalla oppii itsestään sen verran, että jo sen pohjalta suosittelen lähtemään vaihtoon. Se tulee haastamaan, mutta se myös antaa.