Jeccu

Tiistai 2.5.2017

Luulimme saapuvamme valmiiden pronssivalujen työstön pariin, mutta viikonloppuna he olivat huomanneet, ettei heillä ollut tarpeeksi pronssia valamista varten, joten he valavat ne keskiviikkona. Kristaps kuitenkin vei meidät metallintyöstötiloihin ja esitteli laitteet.

Polttokaappi jossa vaha on sulatettu pois ja muotit poltettu.

Metalli roskaa

Kurkkaus metallinsulatusuuniin

Koska veiston suhteen meillä ei ollut mitään tekemistä tälle päivälle, koitimme onneamme ja kipusimme tietokoneluokkaan josko Alvis olisi paikalla ja voisi ohjeistaa meitä eteenpäin. Onneksemme oli. Malli oli kutakuinkin valmis ja seuraava vaihe olikin määritellä miten tekstuurit asettuvat sen pinnalle. Hahmo piti tavallaan leikata ja avata palasiin. Vaihe jäi vielä hieman kesken.

Kaamea sekasotku

Hieman selkeämpi skalpeeraus

Kotona koitin tehdä jotain maalausta ja tuunata kipsihuuliani. Saa nähdä mitä näistäkin tulee vai tuleeko mitään.

Tapahtui perjantaina kuulemma:

Perjantai 28.4.2017

Vietin ansaittua vapaata tyttöystäväni kanssa, mutta tässä Ollin kuvien ja kertoman perusteella kokoamani raportti perjantaina tapahtuneesta.

Pronssin valamista varten on tehtävä steariinisuppilo.

Steariinia keittymässä

Suppilon kipsimuotti

Suppilo kiinnitetään valmiiseen runkoon ja paikkaillaan mehiläisvahalla.

Ilmakuplien minimoimiseksi tehdään vielä lisää putkistoa.

Vahahärpäke valetaan pystyyn kipsin ja jonkin erikoishiekan sekoituksella. 

Sen jälkeen sen ympärille laitetaan peltinen suojus muotiksi.

Muottiin kaadetaan lisää kipsin ja erikoishiekan seosta.

Valmis mötkö

Seuraava vaihe on tämän mötkön poltto, jossa vaha sulaa muotista ja vesi haihtuu kipsiseoksesta. Kuulemma tämä vaihe suoritettaisiin viikonlopun aikana, jolloin Kristaps ja Robert aikovat hoitaa myös pronssivaluosuuden ja voisimme paljastaa valut tiistaina.

Workwork

Torstai 27.4.2017

Vauvan maltillinen työstäminen jatkuu.

Best work ever!

Maalaustunnilla palikoiden työstäminen jatkuu.

Arviointipäivämäärä lähestyy, eikä meillä ole vielä yhtäkään valmista maalausta. Alkaa hieman stressata miten tämä vaikuttaa siihen + motivaatio tämän koko palikka-asetelman kanssa on 0. Ehkä saamme asunnolla aikaiseksi jotain tai sitten saamme nämä jonkinlaiseen kuntoon.

Alvis hukassa!

 Keskiviikko 26.4.2017

Etsin loputkin varjojen rajat ja aloin maltillisesti värittää varjoalueita haaleasti H-kynällä.

Ehdin varjostamaan jo silmiä hieman tummemmalla ja tarkemmin. Tästä vauvasta tulee vielä paras piirros jonka olen vaihtoaikanani tehnyt. Täytyy vain pysyä maltillisena ja tarkkaavaisena.

H ja HB kynien jälkeä

Kävimme syömässä läheisessä kahvilassa ja kipusimme tietokoneluokkaan 3D-hommiin. Meillä ei millään olisi aikaa tehdä tätä valmiiksi arviointeja varten ja hädin tuskin edes ennen kuin palaamme takaisin Suomeen, joten skippasin mallin siloittelut ja aloin rakentamaan muita kohtaukseeni kuuluvia esineitä. Tykkään muutenkin matapolygonisesta lookista. Jossain vaiheessa entuudestaan tuntematon mies tulee ja tuo meille kännykän. Siellä soittaa Alvis, joka ei pääsekään koululle ja tahtoo meidän lähettävän hänelle sähköpostia ajoista, jolloin voisimme korvata kyseisen tunnin. Jatkoimme esineiden tekemistä, sillä objektien rakentamisen jo osasimme.

Laskeutuessamme narikalle, huomasimme kanttiinissa jotain omituista. Ahaa tämän takia se on siis ollut kiinni koko viikon ja on kiinni vielä ties kuinka kauan. Koko ruokailutila oli täytetty erilaisilla anatomiaoppikaavoilla, luurangoilla, röntgenkuvilla ja veistoksilla.

Pronssivalu etenee

Tiistai 25.4.2017

Pihalla oli kaatosade. Olli oli saanut viikon aikana uuden idean pronssivalulleen eikä halunnutkaan tehdä pääkalloa, joten hänellä oli muovailtavaa tehtävänä. Itsekään en ollut ihan tyytyväinen sulaneeseen pääkallooni. Viime viikolta oli jäänyt epäselväksi, olisiko meillä mahdollista siirtyä seuraavaan vaiheeseen pronssivalujemme kanssa, joten soitin Kristapsille ja koitin saada selvää voisiko tänään siirtyä seuraavaan vaiheeseen muotoilusta, mutta jotenkin vain ei ollut mahdollista saada kyseistö tietoa selkeästi vaikka kuinka yritin. Sen sain kuitenkin selvää, että voisimme työstää vahamme kotonakin loppuun ja tulla koululle jos huvittaa. Tuskailin vain riittäisikö meillä aika pronssivaluihin jos koululla olisikin mahdollisuus viedä töitä muotoiluvaiheesta seuraavaan.

Olli muovaili kalastajamiestä ja minä aloitin pääkallon koristelun. Parin tunnin jälkeen lähdimme koululle ja kävi kuin kävikin selväksi, että kyllä, voisimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli pronssivaluputkiston kokoamiseen.

Mattopuukko ja kolvi

Kolvauksesta aiheutuneet kuopat paikataan pehmeällä valkoisella vahalla. Putken alaosan pään kulmaa täytyy hieman vielä korjata, ennen kuin siihen voidaan kiinnittää pääkalloni.

Ylemmäksi kiinnitetään pienempi putki ilman poistumista varten. Pronssivaluhan toimii sillä tavalla, että tämän vahahärpäkkeen ympärille valetaan kipsin ja jonkin toisen jauheen seoksesta tehtävä paksu muotti, minkä jälkeen sitä kuumennetaan niin, että vaha sulaa täysin ja se kaadetaan pois. Tyhjään muottiin sen jälkeen kaadetaan pronssi. Sitten vain hakkaillaan muotti palasiksi ja aletaan kaivelemaan omaa pronssivalua esiin.

Lopuksi Olli kiinnitti vielä oman palansa samalla tavalla samaan putkeen kiinni. Sovimme päivämääristä jolloin jatkamme pronssivalua. Perjantaina olisi muotin teko. Sovimme myös, että Olli voisi hoitaa sen yksin Kristapsin kanssa, sillä minun tyttöytäväni oli vuorostaan tulossa Riikaan jo keskiviikoiltana.

Vauva

Maanantai 24.4.2017

Muulla luokalla oli tänään piirtämisen koe. He olivat asettuneet kolmen erilaisen kipsikäden ympärille saapuessani luokkaan. Tämän takia minulla ei ollut mahdollisuutta jatkaa hikipantakipsipäätä, mutta sain aloittaa uuden ja valita varastosta mieleiseni kipsivalun mallikseni. Olin jo pitkään ihaillut isoa örveltävää vauvanpäätä. Mielestäni omituiset vauva-asiat ovat hauskoja.

Wää wää t. Vauva

Koetin tällä kertaa työskennellä ilman musiikkia tai podcastia korvissani, etten tukkisi omia ajatuksiani työskennellessä ja jaksaisin mittailla tarkkaavaisesti ilman, että tempautuisin musiikin mukana hyppäämään vaiheesta toiseen.

Sain mittasuhteet paikoilleen ja ehdin aloittaa hieman varjojen alueiden rajaamista.

Jostain syystä koulun kanttiini oli täysin tyhjillään ja opiskelijatkin näyttivät ihmettelevän sitä. Suuntasin naamani kohti läheistä Nestettä, jossa kävin syömässä paninin ja juomassa kahvin.

Olli ei ole tänään koulussa, sillä hänen tyttöystävänsä on käymässä Riikassa. Ajattelin käyttää yksinäisen hyppytuntini hyödyksi ja otin aamulla iPadini mukaan ja kirjoitin blogia, ettei minun enää kotona tarvitsisi käyttää aikaa siihen.

Vihdoin pääsin maalaustunnilla maalaamaan. Ei enää mallin töitä. Ollin vuoro alkaa ensi viikolla. En ollut varma pyysikö Ieva ottamaan uuden taulupohjan mukaan vai ei. Otin varmuuden vuoksi. Pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa viimeistellä aikaisempia maalauksia jos haluaa saada niistä yhtäkään valmiiksi. Jatkoin siis eleganttia palikka-asetelmaa.

Palikka

Kävin vielä n. Tunnin ajan piirtämässä elävää mallia. Olin aamulla unohtanut ottaa isot ruskeat paperit mukaan, joten piirsin A5 kokoiseen luonnosvihkooni.

Mallilla oli mahtavat oranssit housut

Illalla koitin vielä korjailla vahapääkalloani, joka oli ottanut hieman damagea auringosta. Ideani oli toteuttaa pääkallosta hienon koriste,esineen lisäksi myös toimiva piippu, joten olin käynyt ostamassa tupakkaliikkeestä suupalan. Kaupassa ei ollut piipun suupaloja, joten ostin jonkin tupakkahollkifiltterin. Sain kallokopan korjattua ja suupalan paikan muovailtua. Pääkallon kasvot olivan myös hieman sulaneet, mutta sitä en aivan kauheasti pystynyt korjaamaan.

Torson ja malleilun viimeistely

Torstai 21.4.2017

Tämä kerta oli viimeinen kerta kipsitorson parissa. Käytin oppitunnin varjostuksien ja yksityiskohtien viimeistelyyn parhaani mukaan.

Torso, Olli ja opettaja

Hyppytunnilla kiersimme kävelylenkin ja kävimme syömässä lounasta pienessä kotoisessa kahvilassa.

Vihdoin. Viimeinen kerta mallina. Istuin taas esimerkillisesti paikallani kasviruukku sylissäni 3x40min. Aikaisemmin oli ollut puhetta, että saisin valita itselleni yhden oppilaiden maalauksista mukaan Suomeen. Jee! Tärkeintä on omistaa jonkun toisen maalaama omakuva sinusta itsestäsi.

Oma lempparini on oikealla