Torson ja malleilun viimeistely

Torstai 21.4.2017

Tämä kerta oli viimeinen kerta kipsitorson parissa. Käytin oppitunnin varjostuksien ja yksityiskohtien viimeistelyyn parhaani mukaan.

Torso, Olli ja opettaja

Hyppytunnilla kiersimme kävelylenkin ja kävimme syömässä lounasta pienessä kotoisessa kahvilassa.

Vihdoin. Viimeinen kerta mallina. Istuin taas esimerkillisesti paikallani kasviruukku sylissäni 3x40min. Aikaisemmin oli ollut puhetta, että saisin valita itselleni yhden oppilaiden maalauksista mukaan Suomeen. Jee! Tärkeintä on omistaa jonkun toisen maalaama omakuva sinusta itsestäsi.

Oma lempparini on oikealla

Paluu pääsiäislomalta

Keskiviikko 19.4.2017

Palaamme kouluun pitkän pääsiäsloman jälkeen. Onkin ollut jo ikävä koulua. Tänään piirustustunnilla jatkoin torson varjostamista.

Painin pään kolmiulotteisuuden kanssa

3D-tunnilla meillä oli vielä paljon tekemistä ja tarvitsimme paljon neuvoja. Rakensin Tri. Varikselle kengät, rusetin, kämmenet ja muovasin päätä sulkaisemman näköiseksi ja korjasin monia virheitä mallissa.

Vaikiaa

Lopuksi sain jo siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa malli siloitetaan sileämmäksi, minkä jälkeen mallista tehdään karkea haamukopio jonka avulla vedellään ja muovaillaan sileää mallia halutun näköiseksi.

Tyälästä

3D:n kanssa työskentely ei tunnu hullummalta koulutusvaihtoehdolta.

Pääsiäisloma

Latviassa on pitkä pääsiäisloma (13.4.-18.4.).

Vanhempani saapuivat Riikaan perjantaina viettämään pääsiäislomaa, tervehtimään minua ja tuomaan tarpeita. He ottivat myös asiakseen minun ja Ollin kestitsemisen päivittäin jossain ruokapaikassa. God bless!
     Kiersimme myös museoita, kuten Latvian Historia museon, missä siirryttiin kivikaudelta, kristinuskon ja eri maiden vallan alla kukoistaneisiin kulttuureiden kautta nykypäivään.

 Eräänä iltana päädyimme espanjalaisen ex-kämppiksemme suosittelemaan folk-musiikkibaariin. Tunnelma oli kohdillaan ja musiikki mukaansa tempaavaa. Kukaan ei vielä ollut uskaltanut tanssimaan, joten olimme Ollin kanssa ensimmäiset. Pian mukaan lyöttäytyikin kymmenkunta henkeä tanssimaan käsikyykkää keskenään ja tunnelma oli katossa. Olli osti heidän levynsä nimikirjoituksineen.

Sekava powerpoint

Kävimme myös vierailemassa Wilmassa ja huomasimme kauhuksemme saaneemme kokonaisen verkkokurssin suoritettavaksemme. Edellinen verkkokurssi, mikä suoritettiin lähitunteina oli jo tarpeeksi tuskallinen ja sekava. Selätimme kurssin muutaman tunnin panostuksella kolmena päivänä.

Oli meillä omatkin eväät

 Yhdessä museossa oli valtavasti erilaisia hienoja posliiniesineitä, kiinalaisia koriste-esineitä ja Espanjan Prado-museon 12 mestarin näyttely ja läjä Fransesco de Goyan grafiikkaa.

Kierrätys ja 3D on kivaa!

Keskiviikko 12.3.2017

Olemme nyt kuukauden ajan keränneet metallitölkkejä, jotta voimme viedä ne kierrätysroskikseen. Olli nappasi ne mukaan kun lähdimme kouluun. RTUn asuntolan alueella ei ollut metallikeräystä. Paperi/kartonki, muovipullo ja lasipullo keräykset oli. Koulumatkalla oli toinenkin piste, mutta sielläkään ei ollut. Tulemme luokkaan. Olli tölkkipussi kädessään kysyy mistä löytää metallinkeräyksen. Opettajamme Madara kurkkaa pussiin ja kysyy voiko hän saada ne. Jatkossa kai tuomme metalliroinamme kouluun Madaralle.
Olin aloittanut kipsitorson varjostamisen hätiköiden. Sieltä täältä varjostamalla epätasaisesti. En ollut edes laittanut paidan laskoksia paikoilleen. Opettaja tulkin avulla tuli kertomaan vinkkejä mihin silmä kannattaa piirtää tai miten kannattaa mitata mihin se piirretään. Samalla hän jälleen muistutti alueittain varjostamisesta. Siristä silmiä. Siristä silmiä. Ja ymmärsin mielestäni vihdoin sen mitä he ovat oikeasti yrittäneet sanoa, mutta se vaan ei ole välittynyt selkeästi. Ensin siis blokataan varjot ja sen jälkeen ne väritetään mahdollisimman tasaisen harmaaksi. Sen jälkeen aletaan tummentamaan alueita ja vasta lopuksi lisätään rasterit. Kumilla voi korjata yksityiskohtia senkin jälkeen kun alue, jossa on vaaleampia kohtia, on varjostettu. Lopputunnin yritin korjailla jo aikaisemmin huolimattomasti tekemää jälkeäni huolimattomasti.

Meillä ei ollut tarpeeksi käteistä ostaaksemme kanttiinista ruokaa, joten kaivelin hilut lompakostani ja joimme kahvit ennen kuin suuntasimme hyppytunniksi rakentamaan 3D-hahmojamme, sillä emme olleet löytäneet sopivaa aikaa tulla työstämään niitä muina aikoina. Koetimme pari kertaa, mutta luokat olivat silloin käytössä ja vapailla koneilla Maya ei toiminut.

Blockhead

Etsin YouTubesta nopeasti jonkin aloittelijoiden mallinnusvideon ja saimme sieltä pari kikkaa hahmon rakentamiseen. Tovin kuluttua Alvis saapui paikalle antamaan neuvoja ja ei kauaakaan kun mallintaminen alkoi sujumaan. Musiikit korvilla kofeiinin virratessa suonissa uppouduimme Mayan pariin kolmeksi tunniksi sillä se oli niin kivaa. Olen pyöritellyt mielessäni joskus 3D-mallinnukselle ominaisia yksinkertaistettujen polygonimuotojen ja tasaisten pintojen yhdistämistä perinteiseen kuvanveistoon ja nyt minulla on taidot rakentaa itselleni hyvä malli sellaista työtä varten Mayalla. Lopulta nälkä vei meistä voiton ja laskeuduimme alakertaan.

Dr. Crow

     Päätimme käydä kurkkaamassa Raimoa valokuvauksen tiloissa. Oppilas oli taas/vieläkin kipeänä/poissa, joten emme päässeet seuraamaan varsinaista tekemistä, mutta Raimo esitteli meille lasilevylle syntyneitä kuvia viimeviikolta.

OoOoOoOoO

IlIlIlIlIlI

OoOoOoOoOoOoO

Vahamuovailua

Tiistai 11.4.2017

Olemme alkaneet Ollin kanssa päästä lenkkeilyn makuun. Siitä on ollut paljon apua jaksamisessa ja kehoni alkaa pikkuhiljaa tottua rasitukseen ja jaksan juosta pidempiä matkoja. Koska kuvanveisto alkaa vasta varttia vaille yksi meillä oli hyvä mahdollisuus käydä juoksemassa aamulenkki, käydä kaupassa ja syödä kaikessa rauhassa.

Järjestäydyimme muovailemaan vahamöykkyjä pulpetin ja parin jakkaran ääreen. Sade piiskasi ikkunoita. Opettaja toi meille pienen laatikon joka oli täynnä käteviä työkaluja pienien veistosten veistämiseen. Ollille tuli mieleen ehdottaa jos tekisimme pääkallot. Se olisi hyvää harjoitusta. Luokassa oli useampiakin pääkalloja joista keräsimme ihmiskallot käyttöömme. Lisäksi apunamme oli myös blokkauskipsikallomalli. Paria päivää aikaisemmin olinkin ajatellut, että haluaisin jotain vanitas esineitä.

Uppouduimme muovailuun ja aika kului nopeasti. Opettaja kysyi haluaisimmeko teetä. Kyllä halusimme. Hän haki kupit ja ilmoitti, ettei teetä olekaan ja haluaisimmeko kahvia. Okei. Pidimme tauon ja menimme Kristapsin pieneen huoneeseen juomaan kahvia ja samalla hän näytti meille vanhan vaiheessa olevan vahamallinsa jossa oli valun tekoa varten kiinnitettyjä "vahapuikkoja". Kun vaha on valettu muottiin se sulatetaan pois ja pronssi kaadetaan noista "vahapuikoista" sisään. Hän esitteli meille myös vanhan koruvalutekniikan johon käytetään Seepian kuorta mikä kestää suurta lämpöä, mikä mahdollistaa siihen tehtävät pronssivalut. Seepia halkaistaan ja sen sisään kaiverretaan jokin yksinkertainen koru. Sidotaan kiinni. Laitetaan hiekkaan pystyyn ja kaadetaan sula pronssi. Voilá.

Hui

Aurinkoinen päivä +17C

Maanantai 10.4.2017

Hyppytunnilla nautimme auringosta

Tänään jatkoimmekin aikaisemman kipsipään piirtämistä. Hahmottelen kipsipään hiuksia ja korjaan alustan perspektiiviä ennen kuin alan varjostamaan. Koitan olla tällä kertaa mahdollisimman kärsivällinen ja varjostaa vähän kerrallaan kaikkialta. Samalla hämmentelen ja törmään vaikeuksiin eri tummuusasteiden varjostamisen kanssa. Ennen varjojen rasteroimista niiden pohjalle tulisi myös paikoin saada tasaista harmaata aluetta.

Pientä kehitystä

Luulin, että olisin maalausmallina vain torstaisin, mutta aamulla Olli sai minut epäilemään asiaa aamulla ja otin maalaustarvikkeiden lisäksi mukaani likaiset vaatteeni jotka minulla oli viimeksikin päällä. Onneksi, sillä malliurani jatkui. Tämän kerran jälkeen tulisin poseeraamaan vielä kerran, minkä jälkeen vaihdamme Ollin kanssa paikkaa ja hän saa vuorostaan olla mallina ja minä pääsen maalaamaan palikoita tai vaihtoehtoisesti Ollia.

Itteni

Maalausmallina

Torstai 6.4.2017

Olli sairastui flunssaan ja oli vuorostaan minun vuoro käydä yksin koulussa, mikä oli oikeastaan todella mukavaa. Olemmehan me viettäneet omia sairaspäiviäni lukuunottamatta kaiken aikamme yhdessä, mikä on melko rankkaa kaiken sen stressin kanssa joka syntyy kun heittäytyy uuteen maahan ja ympäristöön ja on kaukana omaisistaan. Samalla on todella lohdullista, ettei ole yksin kaiken myllerryksen keskellä. Koulussa yksin ollessa tuntuu myös, että ympäristö reagoi eri tavalla ja tulee itsekin oltua aloitteellisempi kanssakäyntien suhteen.

Piirrustustunti jatkui kipsinaisen piirtämisellä. Laitoin kuulokkeistani apealle mielelleni myrkyksi vastentahtoisesti inspiraatiosta kertovan monologin. Korjasin käsien, kasvojen ja selän linjaa ja aloin varjostamaan. Tunnin lopuksi en ollut tyytyväinen, sillä olin taas varjostanut hieman hätiköiden.

Hyppytunnilla kävin ilmoittamassa Ievalle Ollin olevan sairaana eikä hän voisi osallistua mallina toimimiseen, mutta olen itse kyllä tulossa. Suuntasin asuntoa kohti, missä söin ja kirjoitin blogia. Matkalla sinne soitin tyttöystävälleni. Oli ihanaa kuulla hänen ääntään pitkästä aikaa.

Saavuin maalausluokkaan. Olin valinnut asukseni Riikan kesksutan kirpputorilta ostamani puvuntakin Sermiin oli ripustettu punainen kangas ja eteen asetettu viltillä peitetty tuoli ja jakkara. Jakkara oli tarkoitettu minun hienolle repulleni. Minulle annettiin kasviruukku syliini ja levitimme tummansinisen kankaan penkkien alle. Ieva ilmoittaa luokalle, että kohteliaisuussyistä kaikkien on puhuttava luokassa englantia. Olin ottavinani mukavan asennon toinen jalka ristissä ja vakuuttelin itselleni, että kyllä minä hyvän sommittelun eteen haluan vähän kärsiä, vaikka opettaja ja oppilaat olivat alusta asti huolissani jalkani puutumisesta.

Ensimmäinen kerta maalattavana

Pian he huomasivat sommitelmassa yhdennäköisyyttä David Hockneyn maalauksiin ja Ieva kävi etsimässä jostain Hockneyn kirjan ja asetti sen lattialle levälleen jakkaran eteen. En löytänyt itse sopivaa kuvaa tähän hätään.
3x40min asennot ovat yllättävän puuduttavia, varsinkin kun jalkani ja takapuoleni kirjaimellisesti puutuivat ja jouduin aina välillä ojentelemaan koipeani. Oli mukavaa kuunnella mitä opettaja puhui oppilaille ja hieman myös mitä he puhuivat keskenään, vaikka latviaakin puhuttiin paljon. Loppuvaiheessa myös luokan tärpättihuurut alkoivat nousta päähäni. Ensi kerralla valitsen jonkin mukavamman asennon.